Onteloitumattoman karieksen hoitoa otsonilla – uusi tutkimus

 

Miika Sallinen 22.9.2007

 

Hammaslääketiede on yksi otsoniterapian merkittävimpiä sovellutusalueita. Hampaan kivuton otsonikäsittely riittää usein parantamaan karieksen, varsinkin jos hoito annetaan jo alkuvaiheessa ennen kuin hammas on ehtinyt onteloitua. Otsonikäsittelyn jälkeen hammas alkaa mineralisoitua ja kovettua entiselleen, eikä kivuliasta ja invasiivista porausta ja sen jälkeen tehtävää paikkausta tarvita. Vaikka hoitomuodon tehoa on viime vuosina kyseenalaistettu, jatkuvasti ilmestyvät uudet kliiniset tutkimukset pystyvät yhä kiistattomammin osoittamaan hoitomuodon tehon. Useimpia näistä tutkimuksista olen käsitellyt joko kirjassani tai näillä sivuilla, ja uusia ilmestyy tasaista tahtia.

 

Yksi uusista tutkimuksista (Calasso ym. 2006) ilmestyi jo viime vuoden puolella. Se suoritettiin Rooman ”La Sapienza” –yliopiston hammaslääketieteen laitoksella. Tutkimuksessa oli mukana 153 potilasta, joiden poski- tai välihampaissa oli purenta-alueella yhteensä neljässä hampaassa onteloitumatonta kariesta. Näistä hampaista kaksi käsiteltiin ainoastaan kertaalleen otsonilla 20 sekunnin ajan HealOzone-laitteella, ja kaksi muuta toimivat kontrollina. Molemmissa ryhmissä oli siis kaikkiaan 306 hammasta. Hoidettava hammas puhdistettiin ennen hoitoa natriumbikarbonaattisuihkutuksella. Hampaiden kovuutta analysoitiin laserfluoresenssiin perustuvalla DIAGNOdent-laitteella. Pehmeä hammasmätä aiheuttaa suuremman fluoresenssin ja siten DIAGNOdent-arvot ovat karieshampaissa suurempia kuin terveissä. Silti tervekin hammas lähettää fluoresenssia, joten arvo ei niilläkään mene nollaan. Tutkimuksessa oli mukana hampaita, joissa arvot olivat väliltä 14-20, eli karies oli suhteellisen varhaisessa vaiheessa. DIAGNOdent-tarkastukset tehtiin ennen hoitoja ja puolen vuoden sekä vuoden päästä hoidoista.

 

Tulokset olivat selkeitä. Hoidetuissa hampaissa DIAGNOdent-arvot lähtivät pienenemään osoittaen hampaiden selkeää paranemista. Kontrolliryhmässä normaali kehitys sen sijaan jatkui ja hammas jatkoi pehmenemistään. Tarkemmat tulokset on esitetty taulukossa 1.

 

Taulukko 1. Hampaiden DIAGNOdent-arvot molemmissa ryhmissä (Calasso ym. 2006).

 

Johtopäätöksessään tutkijat toteavatkin, että perinteinen poraaminen voidaan korvata otsonikäsittelyn kaltaisella vähemmän invasiivisella menetelmällä. Tällöin karieksen aikainen diagnoosi esimerkiksi DIAGNOdent-laitteella on tärkeää, jotta hoito ehditään antaa hampaaseen, joka ei ole ehtinyt onteloitua.

 

Tutkimuksen seuranta-aika oli vuosi, mikä on kohtalaisen pitkä luotettavan johtopäätöksen tekemiseen. Myös tutkimuksessa olleiden hampaiden lukumäärä oli varmasti riittävä. Valitettavasti tutkimus itsessään on julkaistu vasta suhteellisen tuntemattomassa Giornale italiano di conservativa –lehdessä, ja siinäkin artikkeli oli vain noin sivun mittainen pitkähkö abstrakti. Toivottavasti artikkeli julkaistaan lähitulevaisuudessa myös kokonaisena tunnetummassa julkaisussa, sillä perusteellisempia artikkeleita tarvitaan yhä vakuuttamaan muut tutkijat ja viranomaiset hoitomuodon ylivoimaisista hyödyistä.

 

Viite

 

Calasso, S.; T. Giovannone; G. Migliau; A. Guida; M. Cassetta; R. Di Giorgio & L. Gallottini, From early diagnosis to non-invasive treatment of caries: one year of experimental clinical study [abstract]. Giornale italiano di conservativa 4(Suppl. 1): 186, 2006.